View Full Version : Näyttöjen virrankulutus?
Mihin perustuu, että tietokonenäyttöjen osalta väitetään litteän näytön kuluttavan roimasti vähemmän putkeen verrattuna, kun taas televisiossa littua, myös LCD:tä haukutaan rohmuksi?
Onko nuo jotain erilaista tekniikkaa, vai kasvaako LCD:n kulutus jyrkästi isompiin tuumiin mentäessä?
Kysymys on tietenkin esitetty olettaen sekä litteä että putki tuumiltaan samaksi.
Ei LCD töllöt niinkään rohmuja ole, vaan plasmat.
Nyt täytyy miettiä asiaa niin että jos olisi 40" putkitelkkari ja vierelle laitetaan 40" LCD televisio, niin aika takuuvarmasti tuo LCD kuluttaa vähemmän.
Ja sitten noista kulutusarvoista. Nehän ovat teoreettisia maksimiarvoja, eli silloin kun kotrastit ja valoisuudet yms. on asetettu täysille ja ruudussa näkyy vain valkoista kuvaa.
Tässä (http://www.iltalehti.fi/digi/42200703015806738_dv.shtml) hieman osviittaa.
Mites ton putkarin kans on kun vertailee noihin muihin?
Mites ton putkarin kans on kun vertailee noihin muihin?
Kuvaputkihan perustuu elektronisuihkuun, jota pommitetaan koko ajan ruudulle, mikä vaatii paljon energiaa. Kuvaputken virrankulutus voi olla noin puolet enemmän kuin vastaavankokoisen lcd:n.
Onko se helvetti niin paljon? :(
Merkki ja mallierot tietenkin vaikuttavat, mutta eiköhän se lukema pyöri siellä 10-50 prosentin paikkeilla. Siis LCD:n hyväksi, verrattuna putkeen.
Siksi en ymmärrä mikä videotykkiä vastaan ollaan, jos puhutaan metreissä kuvastakin. Järjetöntä ostaa plasmaa, koska se on semmonen sähkösyöppö ollu isoissa kuvaruuduissa aina. Visusti oltiin vertaamatta sitten sitä vaihtoehtoa.
Uutinen aiheesta (http://www.iltalehti.fi/digi/42200703015806738_dv.shtml)
Mihin perustuu, että tietokonenäyttöjen osalta väitetään litteän näytön kuluttavan roimasti vähemmän putkeen verrattuna, kun taas televisiossa littua, myös LCD:tä haukutaan rohmuksi?.TV puolella johtuu siitä että verrataan pakettiautoa mopoon.
Eli 50" LCD full HD, vie tosiaan enemmän virtaa kuin 22" 4:3 perus kohtuu tuore putkitv. Mutta jos testipenkkiin laitetaan 22" ei HD 4:3 LCD ja perus putki, niin ei se putki enään olekkaan se vihreä haara. tai tuon tuo 50" viereen 4-6 putken matriisi.
LCDn ongelma on toki se taustavalo, ja se vie sitä virtaa riippumatta mitä katsellaan, jos taustavaloa voi himmentää, niin kulutukseen voi vaikuttaa.
Toki tarkkuus, nopeus jne. vaativat tehoa, scaalaimet ym. vaativat laskentatehoa, vs putkitelkkatin yksikertaiseen elektroniikkaan.
Vanha 22" putki voi olla merkittävästikkin alle 100wattinen, >40" LCD ottaa helposti satojawatteja, sama pätee toki plasmoihin.
Siksi en ymmärrä mikä videotykkiä vastaan ollaan, jos puhutaan metreissä kuvastakin. Järjetöntä ostaa plasmaa, koska se on semmonen sähkösyöppö ollu isoissa kuvaruuduissa aina. Visusti oltiin vertaamatta sitten sitä vaihtoehtoa.Niin no, jos puhutaan metreissä kuvasta, niin projektorilla halpaa rakentaa.
Jos lähdetään tekemään yleis TV:n katselua, niin 37-42" kokoluokassa niin karkealla arviolla Plasma taitaa nimellisesti mallista riippuen ottaa 250-450 wattia, LCDtä löytyy hivenen niukempaakin, valovoima, kontarsti jne sitten aivan omaa luokkaa arkikatselu tilanteissa vs. projektori.
Sijoitusongelmat toki tapauskohtaisia, mutta moni löytää panelille helposti paikan vs. projektori.
Tehonkuluts ei yllättäen tykillä olekkaan nyky panelia reippaasti pienempää, jos sitä projektorikuvaa halutaan nähdä muutoinkin kuin pimeässä.
Niin ja sillä projektorin lampunhinnalla ostaa palasmaan muutamanvuoden korkeasti verotetut sähköt.
Tehonkuluts ei yllättäen tykillä olekkaan nyky panelia reippaasti pienempää, jos sitä projektorikuvaa halutaan nähdä muutoinkin kuin pimeässä.
Ongelma on ratkaistu, kaupat ovat väärällään (no ok ei ihan) projektio-tv:tä, voi katsella päivänvalossa ja sähkönkulutus on luokkaa 150w.
~150e lampun kun ostaa 8000h välein (4h päivittäisellä katsomisella 5,5 vuoden välein) niin johan kelpaa naureskella sähköyhtiölle ;-)
Tälläinen 21" tietokonenäyttö kuluttaa ~45w joten ero on aika huima vielä.
Sitä en tiedä mistä noissa tutkimuksissa repivät noita valmiustilakulutuksia, tietokonenäyttöni vie ~1w ja tuo projektiotöllö 0-1w (mittari heittelee tuolla välillä) joten säästö on todella mitätön jos noista alkaa nappailla virtajohtoja irti. Suuremman säästön saa aikaan sillä kun sammuttaa valot aina poistuessaan huoneesta, näin kärjistetysti.
Niin ja sillä projektorin lampunhinnalla ostaa palasmaan muutamanvuoden korkeasti verotetut sähköt.
Ideahan on siinä, että säästetään sähköä... Sähköstähän on jo nyt pulaa... ja saadaan mukavan kokoinen kuva verratuna, että se tehtäisiin 2m plasma. Semmoset vie varmaan kilowatin tuntia kohti, tykki selvinnee noin 20% siitä. Riippuen tietty tykeistä, mutta veikkaan 3000h 300-800W tuntia olevan kalliimpaa kirkkaasti vaikka se sähkönkulutukseen meneekin. Tykki sopii mulle mainiosti, sitä ei tulisi pidettyä päällä vain "turhaakin". Musta on kiva että joku on aina päällä ja käynnissä... moni muukin tekee niin. Jättävät televisiot päälle ja touhuaa muuta samalla. Eivät viitsi vaikka uutisia odottaa. Sillä niitä hukka minutteja tuleekin kertyen tunneiksi päivänmittaan. Ja se on sitte jo kallista.
Joskus Gigantissa vierailessani Kävelin Panasonicin jättitelkun taakse ja kurkkasin laitteen arvokilpeen.Tehonkulutus reippaat 700w. Telkun kokoa en tarkalleen muista, jotain 50-60 tuuman kieppeillä.
Joskus Gigantissa vierailessani Kävelin Panasonicin jättitelkun taakse ja kurkkasin laitteen arvokilpeen.Tehonkulutus reippaat 700w. Telkun kokoa en tarkalleen muista, jotain 50-60 tuuman kieppeillä.
Nyt täytyy muistaa se että nuo arvot jotka mätkästään töllöjen takaluukkuun, ovat maksimiarvoja.
Eli teoreettinen maksimiarvo, joka mahdollisesti saadaan asettamalla kontrastit, valosuudet yms. täysille ja ruudulla toistetaan vain valkoista kuvaa. Tällöin päästään siihen maksimiarvoon, tai ainakin jo lähelle sitä.
Ei muuta kuin mittari seinään. Tulee johdon ja pistokkeen väliin... Sitteppä tiedetään.
Ei muuta kuin mittari seinään. Tulee johdon ja pistokkeen väliin... Sitteppä tiedetään.
Totta. Näin viimeistään selviää se todellinen kulutus :-)
Ei muuta kuin omasta sähköyhtiöstä lainaamaan (ilmaiseksi) mittari.
Ei ne kalliita ole, jos omaksi sellaisen myös halajaa..
Eli teoreettinen maksimiarvo, joka mahdollisesti saadaan asettamalla kontrastit, valosuudet yms. täysille ja ruudulla toistetaan vain valkoista kuvaa. Tällöin päästään siihen maksimiarvoon, tai ainakin jo lähelle sitä.Totta, harvassa viihdelektroniikka laitteessa saavutetaan maksimi ottotehot, toki noikin jotain kertovat.
En ole alan asiantuntija, ja Plasmaa taisit lähinnä kommentoida, mutta ymmärtääkseni LCD näytöissä ruudussa näkyvällä valkoisuudella ole niinkään väliä vaan sillä kuinka kirkas taustavalo on, ja itse paneelin kulutuksen vaikuttaa liikkeen tahti.
Ei ne kalliita ole, jos omaksi sellaisen myös halajaa..
Ei ole, Clasulla (Clas Ohlson) oli mittari tarjouksessa alle 9e juuri - ostinpa piruutani. Varsin pätevä vehje sillä näyttää myös näennäistehon ja tehokertoimen jolloin periaatteessa tuo voi näyttää jopa oikeaa lukua jopa pätötehopuolella (=watit joista sähköyhtiö laskuttaa).
Yleensähän nuo mittarit arpoo jotain ihan omiaan jos kuorma ei ole puhtaasti resistiivinen.
Netissä pyörii sivu jossa kaveri oli ostanut tuollaisen perusmittarin ja oskilloskoopin avulla katsoi todellisia kulutuksia, vertasi tuohon mittarin näyttämään - erot olivat aika huimia varsinkin tietokoneiden kanssa kun tuollainen perus koneen poweri ei imaise ihan siniaaltoa.
edit: se sivu http://koti.mbnet.fi/jahonen/Electronics/PowerQuality/
vBulletin v3.7.3, Copyright ©2000-2008, Jelsoft Enterprises Ltd.
Käännös G-man.